Suurkuvatulostimien paperinsyöttö on yksi niistä asioista, jotka toimivat moitteettomasti kunnes ne eivät toimi – ja silloin koko tulostustyö, olipa kyseessä julkisivumainos tai arkkitehdin pohjapiirustus, voi valua roskiin metrikaupalla kalliina rullapaperina. Mainostoimistossa tai arkkitehtitoimistossa tämä tarkoittaa usein sitä, että kiireinen deadline siirtyy tunneilla, kun tulostin vetää paperia vinoon kesken A0-kokoisen julisteen tulostuksen.
Suurkuvatulostimet eroavat tavallisista toimistotulostimista juuri paperinkäsittelynsä puolesta. Kun tavallinen mustesuihkutulostin tai lasertulostin syöttää yksittäisiä A4-arkkeja kasetista, suurkuvatulostin – tunnetaan myös nimellä plotteri – käsittelee joko leveitä paperirullia tai suuria yksittäisarkkeja, jotka painavat ja taipuvat aivan eri tavalla kuin tavallinen kopiopaperi.
Miten suurkuvatulostimen paperinsyöttö toimii
Useimmissa suurkuvatulostimissa on kaksi erillistä syöttöreittiä: rullasyöttö ja arkkisyöttö. Rullasyöttöä käytetään esimerkiksi 24 tai 44 tuuman levyisillä paperirullilla, jotka asennetaan tulostimen taakse tai yläosaan pyörivälle akselille. Tulostin vetää paperia rullalta tasaisesti moottoroidun telaparin avulla, ja anturit tunnistavat paperin reunat sekä mahdollisen vinoutumisen.
Arkkisyöttöä puolestaan käytetään paksummille materiaaleille, kuten valokuvapaperille, kartongille tai kanvaalle, joita ei voi rullata. Näissä tapauksissa arkki syötetään käsin tai erillisestä kasetista, ja tulostimen on tunnistettava arkin paksuus automaattisesti – muuten tulostuspää voi raapia paperin pintaa tai jopa tarttua siihen kiinni.
Canonin imagePROGRAF-sarjan ja HP:n DesignJet-mallien suurkuvatulostimissa paperin kireyttä säädetään usein automaattisesti antureilla, jotka mittaavat vetovastusta reaaliajassa. Tämä on tärkeää, koska liian löysä rulla aiheuttaa raidoittumista ja liian kireä puolestaan venyttää paperia, jolloin värit menevät kohdistuksesta pois pitkissä tulostustöissä.
Rullapaperi vai arkkisyöttö – mikä sopii mihinkin
Rullapaperi on ylivoimainen silloin, kun tulostetaan paljon ja isoja määriä samaa formaattia – esimerkiksi rakennuspiirustuksia tai messubanderolleja. Yksi 50 metrin rulla riittää kymmeniin A0-tulosteisiin, ja hinta per neliömetri jää usein 1–3 euroon paperityypistä riippuen.
Arkkisyöttö taas on parempi, kun tulostetaan yksittäisiä valokuvia, taidevedoksia tai esityskansioihin meneviä laadukkaita vedoksia. Epsonin SureColor-sarjan valokuvatulostimissa arkkisyöttö mahdollistaa jopa 1,5 millimetriä paksun kartongin käytön, mikä ei rullasyötössä onnistuisi lainkaan.
Käytännössä moni toimisto pitää molemmat vaihtoehdot käytössä samassa laitteessa ja vaihtaa syöttötapaa työn mukaan. Tämä vaatii kuitenkin sen, että tulostimen asetuksista valitaan oikea paperityyppi ja syöttöreitti manuaalisesti – automatiikka ei aina tunnista muutosta itse, ja väärä valinta näkyy suoraan tulostuslaadussa. Lisätietoa eri suurkuvatulostinten käyttöalueista löytyy artikkelista suurkuvatulostimet ja niiden käyttöalueet.
Yleisimmät paperinsyötön ongelmat ja niiden syyt
Vinoon meneminen eli niin sanottu skewing on yleisin ongelma. Se johtuu useimmiten siitä, että rulla on asennettu epäkeskisesti tai paperin reuna on päässyt taittumaan ennen syöttöä. Toinen tyypillinen häiriö on paperitukos, joka syntyy usein kosteusvaurioituneesta paperista – suomalaisessa talvessa kylmästä varastosta lämpimään tilaan tuotu paperirulla kerää kosteutta pintaansa muutamassa tunnissa, jos sitä ei anneta tasaantua huoneenlämpöön ennen käyttöä.
Kolmas yleinen syy on kulunut vetotela. Kun tela on käytetty satoja kertoja, sen pinta menettää kitkaa, ja paperi alkaa luistaa syötössä erityisesti kiiltävillä tai pinnoitetuilla papereilla. Tämä näkyy tulosteessa vaakasuuntaisina raitoina tai epätasaisena etenemisenä pitkissä ajoissa.
Suurkuvatulostimen huolto – mitä tarkistaa säännöllisesti
Kokenut tulostinhuoltaja aloittaa aina syöttöteloista ja antureista, koska ne ovat likaantumiselle alttein osa suurkuvatulostinta. Paperipöly ja mustepisarat kerääntyvät teloihin ajan mittaan, ja kertaalleen kuukaudessa tehtävä puhdistus kevyesti kostutetulla mikrokuituliinalla pidentää telojen käyttöikää huomattavasti.
Tulostuspään suutinten tarkistus kannattaa tehdä ennen jokaista isompaa työtä, sillä tukkeutunut suutin ei näy paperinsyötössä mutta pilaa tulosteen laadun heti. Käytännön ohjeita tähän löytyy artikkelista tulostimen tukkeutuneen suuttimen puhdistus kotona – periaatteet pätevät pienempää mittakaavaa lukuun ottamatta myös suurkuvatulostimiin.
Rullapidikkeen laakerit ja jarrumekanismi ansaitsevat tarkastuksen 3–6 kuukauden välein, riippuen käyttömäärästä. Ammattikäytössä, jossa tulostin pyörii päivittäin, huoltoväli kannattaa lyhentää kolmeen kuukauteen. Kotikäytössä tai satunnaisessa toimistokäytössä puolivuosittainen tarkistus riittää useimmiten hyvin.
Yleisimmät virheet paperinsyötössä
Kolme virhettä toistuu käyttäjillä säännöllisesti. Ensimmäinen on väärän paperiprofiilin valinta – kiiltävälle valokuvapaperille tarkoitettua profiilia käytetään mattapintaiselle piirustuspaperille, jolloin mustemäärä on väärä ja paperi kastuu läpi. Toinen on rullan asennus väärinpäin, jolloin tulostuspinta jää sisäänpäin ja tulostuslaatu kärsii huomattavasti.
Kolmas ja ehkä yleisin virhe on paperin säilytys väärässä paikassa. Moni jättää avatun rullan lojumaan lattialle tai ikkunan viereen, jolloin auringonvalo ja kosteus vaikuttavat paperin taipumaan ja väriaineen tarttuvuuteen. Rullat kannattaa säilyttää alkuperäisessä pakkauksessaan pystyasennossa, viileässä ja tasalämpöisessä tilassa.
On myös yleinen väärinkäsitys, että kalliimpi tulostin tarkoittaa automaattisesti ongelmatonta paperinsyöttöä. Todellisuudessa syöttötarkkuus riippuu vähintään yhtä paljon paperin laadusta ja säilytyksestä kuin itse laitteesta – halvalla jälkiteollisella paperilla voi tulla syöttöhäiriöitä jopa 5 000 euron suurkuvatulostimessa, jos paperin paksuus vaihtelee rullan sisällä.
UKQ
Kuinka usein suurkuvatulostimen syöttötelat pitää puhdistaa?
Kevyt puhdistus kuukausittain riittää useimmissa toimistokäytöissä. Ammattikäytössä, jossa tulostetaan päivittäin, puhdistusväli kannattaa tiivistää 2–3 viikkoon, koska paperipöly kertyy nopeammin.
Miksi paperi menee tulostuksen aikana vinoon?
Yleisin syy on rullan epäkeskinen asennus tai paperin reunan taittuma. Myös kulunut vetotela tai epätasainen paperin kireys aiheuttaa vinoutumista, erityisesti pitkissä yli kahden metrin tulosteissa.
Voiko suurkuvatulostimessa käyttää tavallista kopiopaperia?
Osassa malleista arkkisyöttö hyväksyy myös ohuempaa paperia, mutta se ei ole suositeltavaa säännölliseen käyttöön, koska ohut paperi taipuu helposti telojen välissä ja voi aiheuttaa tukoksia.
Yhteenveto
Suurkuvatulostimen paperinsyöttö on tarkkuutta vaativa kokonaisuus, jossa paperin laatu, säilytys ja säännöllinen huolto ratkaisevat lopputuloksen laadun yhtä paljon kuin itse laite. Kun rullat säilytetään oikein, telat puhdistetaan säännöllisesti ja paperiprofiili valitaan huolella, valtaosa syöttöongelmista jää kokonaan syntymättä. Jos huoltoväli alkaa unohtua, kannattaa lukea myös yleisemmät periaatteet artikkelista tulostimen huoltovälit kotona – käytäntö ja merkkejä, sillä monet samat merkit – raidoittuminen, tukokset ja epätasainen väri – kertovat huoltotarpeesta laitteen koosta riippumatta.