Mustepatruunan sivumäärä on tulostimen ostajan tärkeimpiä lukuja, mutta samalla yksi helpoimmin väärin ymmärretyistä. Patruunan pakkauksessa lukee esimerkiksi ”noin 200 sivua”, ja silti kotitoimistossa kasetti voi tyhjentyä jo 120 sivun jälkeen. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten ISO-standardin mukainen mittaus tehdään, mitä luku oikeasti kertoo ja miten sen avulla lasketaan todellinen tulostuskustannus ennen ostopäätöstä.
Asia koskee erityisesti etätyöntekijöitä ja pienyrittäjiä. Korona-aika toi tulostimen pysyvästi moneen suomalaiseen kotiin, ja nyt laitteella tulostetaan sopimuksia, laskuja, verotuspäätöksiä ja Omakannasta haettuja reseptitulosteita. Kun kuukaudessa tulostuu 50-150 sivua, patruunoiden kulutus näkyy nopeasti budjetissa.
Mitä ISO-standardi mittaa ja miksi sitä tarvitaan
Ennen 2000-luvun puoliväliä jokainen valmistaja ilmoitti sivumäärän omalla tavallaan. Yksi käytti kevyttä testisivua, toinen raskaampaa, eikä lukuja voinut verrata keskenään. Tilanne korjattiin kansainvälisillä ISO/IEC-standardeilla, joita HP, Canon, Epson, Brother ja muut suuret valmistajat käyttävät ilmoittaessaan kasettiensa riittoisuutta.
Standardeja on muutama, ja ne kannattaa tuntea nimeltä:
ISO/IEC 24711 – mustesuihkutulostimen mustepatruunan sivumäärän mittausmenetelmä
ISO/IEC 24712 – mittauksessa käytettävä testisivusarja
ISO/IEC 19752 – mustavalkolaserin toneripatruunan sivumäärä
ISO/IEC 19798 – värilaserin värikasettien sivumäärä
ISO/IEC 29102 – valokuvatulostuksen riittoisuus (10×15 cm kuvat)
Lasertulostimien toner-kasettien mittaamisesta on oma artikkelinsa, joka käsittelee toner-kasettien sivumäärää ja vaihtoa tarkemmin. Tässä keskitytään mustesuihkutulostimiin.
Näin ISO-mittaus tehdään käytännössä
Testissä tulostetaan standardin mukaista viiden sivun sarjaa, jossa on tekstiä, taulukoita, grafiikkaa ja värikuvia – tyypillinen toimistodokumenttien sekoitus. Tulostin on oletusasetuksilla, paperi on tavallista A4-toimistopaperia ja huoneen olosuhteet on vakioitu.
Sarjaa ajetaan jatkuvasti, kunnes patruuna ilmoittaa tyhjenemisestä tai tulostusjälki heikkenee selvästi. Mittaus toistetaan useilla tulostimilla ja useilla patruunoilla, jotta yksittäinen poikkeava kappale ei vääristä tulosta. Ilmoitettu luku ei ole paras eikä edes keskimääräinen tulos, vaan tilastollisesti varovainen arvio: valmistajan ilmoittama sivumäärä saa olla enintään luottamusvälin alaraja.
Tämä on tärkeä yksityiskohta. ISO-luku on lähtökohtaisesti konservatiivinen, ja laboratorio-oloissa valtaosa patruunoista ylittää sen.
Miksi kotona tulostuu vähemmän kuin pakkauksessa lukee
Ristiriita johtuu tulostustavasta, ei huijauksesta. Laboratoriossa tulostetaan satoja sivuja putkeen. Kotona tulostin herää kerran viikossa, tulostaa kaksi sivua ja menee taas lepoon.
Jokainen herätys voi käynnistää tulostuspään huoltojakson, jossa mustetta ruiskutetaan suuttimista hukkavärisäiliöön kuivumisen estämiseksi. Harvoin tulostavassa kodissa tähän kuluu helposti 20-40 % patruunan sisällöstä. Värillinen kasetti kuluu lisäksi silloinkin, kun tulostetaan pelkkää mustaa tekstiä, koska monet laitteet käyttävät värimusteita huoltoon ja tummien sävyjen rakentamiseen.
Toinen syy on sisältö. Etätyöntekijä, joka tulostaa Excel-raportteja värillisillä kaavioilla tai PowerPoint-esityksiä tummilla taustoilla, kuluttaa sivua kohden moninkertaisesti enemmän mustetta kuin ISO-testisarja.
Myytti: ”ISO-sivumäärä tarkoittaa 5 % peittoa”
Tämä väite toistuu sekä keskustelupalstoilla että joidenkin myyjien puheissa. Se pitää paikkansa vain osittain. Vanhoissa, ennen ISO-aikaa käytetyissä ilmoitustavoissa 5 % peitto oli yleinen viitearvo, ja mustavalkolaserin testisivu on suunnilleen tuota luokkaa.
Mustesuihkun ISO/IEC 24711 -mittaus ei kuitenkaan perustu yhteen peittoprosenttiin vaan koko testisarjaan, jonka sivut poikkeavat toisistaan selvästi. Siksi itse laskettu ”minun dokumenttini on 10 % peittoa, joten saan puolet sivuista” -arvio on vain karkea suunta. Kokenut asiantuntija käyttää ISO-lukua vertailuun eri patruunoiden välillä, ei oman kulutuksen tarkkaan ennustamiseen.
Mustepatruunan sivumäärä ja hinta per sivu
ISO-luvun todellinen arvo paljastuu, kun se jaetaan patruunan hinnalla. Esimerkki: vakiopatruuna maksaa 22 € ja ISO-sivumäärä on 180 sivua, jolloin sivuhinta on noin 12 senttiä. Saman tulostimen XL-patruuna maksaa 42 € ja tulostaa 480 sivua – sivuhinta laskee noin 9 senttiin.
Ero kuulostaa pieneltä, mutta 100 sivun kuukausikulutuksella se tekee vuodessa noin 35-40 €. Säiliötulostimissa, kuten Epsonin EcoTank- ja Canonin MegaTank-malleissa, mustepullo riittää tyypillisesti tuhansiin sivuihin ja sivuhinta jää alle sentin. Laitteen ostohinta on vastaavasti korkeampi, usein 200-400 €.
Sivuhinnan rakenteesta, kuten paperin ja laitteen kulumisen osuudesta, kerrotaan lisää artikkelissa tulostuksen sivuhinnoittelusta.
Yleisimmät virheet sivumäärän tulkinnassa
Ensimmäinen virhe on verrata pelkkää patruunan hintaa. Halvempi kasetti voi olla sivua kohden selvästi kalliimpi, jos sen sivumäärä on pieni. Ammattilainen aloittaa aina laskemalla hinnan per sivu ja vasta sitten katsoo euromäärää.
Toinen virhe on unohtaa aloituspatruunat. Uuden tulostimen mukana tulevat ”setup”-patruunat sisältävät usein vähemmän mustetta kuin kaupasta ostettavat, ja osa niiden sisällöstä kuluu tulostuspään ensitäyttöön. Jos ensimmäinen patruuna loppuu nopeasti, se ei kerro koko laitteen taloudellisuudesta.
Kolmas virhe on uskoa kolmannen osapuolen pakkauksen sivumäärään sellaisenaan. Kaikki jäljitelmämusteiden valmistajat eivät testaa tuotteitaan ISO-menetelmällä, ja luku voi olla laskettu eri tavalla. Kysy myyjältä, onko ilmoitus ISO/IEC 24711 -mukainen. Alkuperäisten ja kolmannen osapuolen tuotteiden eroja käsitellään artikkelissa mustepatruunoiden valinnasta.
Milloin ISO-luku ei auta
Valokuvatulostuksessa tavallisen asiakirjan ISO-sivumäärä on lähes merkityksetön. Täysin peittävä 10×15-kuva kuluttaa mustetta moninkertaisesti tekstisivuun verrattuna, ja siihen sovelletaan omaa ISO/IEC 29102 -standardia. Jos valmistaja ei ilmoita valokuvariittoisuutta, sitä ei kannata yrittää johtaa asiakirjaluvusta.
Toinen rajatapaus on tulostin, joka on käytössä vain muutaman kerran kuukaudessa. Silloin huoltojaksot ja musteen kuivuminen määräävät kulutuksen enemmän kuin tulostettujen sivujen määrä. Tällöin lasertulostin on usein järkevämpi valinta, koska toner ei kuivu.
Mistä luotettavan sivumäärätiedon löytää
Valmistajien sivuilla on yleensä erillinen ”page yield” -osio, josta näkee kunkin patruunan ISO-luvun ja testiolosuhteet. Tulostinkaupat, jotka ovat erikoistuneet nimenomaan tulostimiin ja niiden tarvikkeisiin, ilmoittavat tiedon tuotesivulla usein selvemmin kuin yleiset elektroniikkaliikkeet tai tietokonekaupat. Paperikaupat ja toimistokalustemyyjät eivät välttämättä tunne patruunavalikoimaansa yhtä tarkkaan.
Suomalaisen jälleenmyyjän etu korostuu, jos patruuna loppuu selvästi ennen aikojaan. Viallinen kasetti hoituu takuuasiana helpommin kotimaisen myyjän kautta, ja suomenkielinen asiakaspalvelu nopeuttaa selvittelyä. Tyhjät patruunat kannattaa palauttaa valmistajan kierrätysohjelmaan tai liikkeen keräyspisteeseen.
UKK
Onko XL-patruuna aina edullisempi kuin vakiopatruuna?
Lähes aina sivua kohden, tyypillisesti 20-40 %. Poikkeus on harvoin tulostava kotitalous, jossa iso patruuna ehtii vanhentua tai kuivua ennen kuin se tyhjenee.
Miksi tulostin ilmoittaa patruunan tyhjäksi, vaikka siinä on vielä mustetta?
Tulostin jättää pienen varmuusmäärän suojatakseen tulostuspäätä kuivakäynniltä. Tämä on huomioitu ISO-mittauksessa, joten jäännösmuste ei vähennä ilmoitettua sivumäärää.
Voiko eri merkkien ISO-sivumääriä verrata suoraan keskenään?
Kyllä, jos molemmat on mitattu samalla standardilla, esimerkiksi ISO/IEC 24711:llä. Juuri tätä varten standardi on luotu.
Näin käytät sivumäärää ostopäätöksessä
Pidä ISO-sivumäärää vertailutyökaluna, älä lupauksena omasta kulutuksestasi. Laske jokaiselle harkitsemallesi tulostimelle hinta per sivu sekä vakio- että XL-patruunoilla ja kerro tulos omalla kuukausikulutuksellasi. Jos tulostat alle 30 sivua kuukaudessa, varaudu siihen, että todellinen sivumäärä jää 20-40 % alle ilmoitetun. Jos tulostat yli 200 sivua, säiliötulostin tai laser maksaa itsensä takaisin yleensä 1-2 vuodessa.